Notta perkeles !

Nymmää tiärähä, miks moon tällaane. Moon pualiks pohojalaane. Mun isääni Oiva o Seinäjoelta. Moon kuraveriine, niinku Jenniki, pualiksi sitä ja pualiksi tätä. Mutta nymmä vairaha tutumpaa murteesee. Soon kuitenki mun veres. Ja anteeksi kaikki oikiat pohojalaaset, ei ollu tarkootus loukata teitä ja murretta huanolla osaamisella. Mää oli tänä Salos mettäs touhuumas jottai, mitä mää en yhtää ymmärtäny.Oli siäl Pele ja Maggieki. Misty, mun äiti ja Rasmus, mun eenokki jäivä Eine hotteisi syämä pullaa. No itte asiaan ! Mun piti hakke ens semmost punast pötkylää, damiks ne ihmise sitä sanosiva, ja tuara se Jennil. Emmää viittiny. Mää hai sen ja juaksi Jennii kohti ja Jenni oli nii ilone. Mut just vähä enne ku mää olisisi juassu Jenni tykö mää tei täyskäännökse. Jenni ei lähteny juaksema mun peräs. Mää yriti toise kerra. Nymmää juaksi Jenni ohi niinku ohjus. Ei se taaska lähteny ottama mua kiinni. Ei ymmärrä leikist yhtikäs mittä. Seuraavaks mun piti hakke semmost karvast pötkylää. Siin oli oikiaa kanikarvaa. Mää en luapunu siit millä. Mun leuat meni sen ympäril lukkosse niinku pitpullil. Ne piti vääntä auki. Lopuks ihmiset heittelivä sitä punast pötköö ja huusiva " kvaak, kvaak ". Siis me ollaa lintukoirii. Ei me ny nii tyhmii olla, et me luultais semmost lentävää kangasmakkaraa linnuks. Jösses senttäs ! Kyl mää senki sit hai, mut lähri se suus juaksentelema. Mää tarvi liikuntaa. Onneks paluumatkal me saatii kirmata vapaana. Sit mää tei jonku väärä liikke ja Pele-setä otti mua niskaläskeist kii ja ravisti oikke kunnol. Mää en antanu periks. Siin oli kaks luupäätä rähjäämäs. Tarvitti kolme ihmist erottama meiät.Sen jälkke mää ja setä kuljetti taluttimes. Sitku olti takad Pele ja Rasmukse koton sisäl, ni taas Pele kävi munhu tassuiks. Pele joutusis arestii ja me muut saati herkui. Eine paijas mua niimpal, et Pele olisis varmaste syäny munt, jos olisis sen nähny. Kotimatkal mää sai sit kuulla, et moon pualiks pohojalaane. Mää halua helavyä, ku Jennilki o.