Kun jalka irtoaa

Mää pääsi tänä mun äiti, sisko ja täti kans Saloo. Siäl oliva eno Passeli Rasseli ja setämiäs Pele ( ei potkupalloilija ). Sit sinne tuli viäl mu sisko Tinka ja Tuikku-täti. Viimeks ku me Pele kans tavatti, meinatti otta miähestä mittaa, mut ihmise tunkiva välii. Mul oli revanssi miäles ja nii oli Pelelki. Taas ihmise kävelivä meiä ylitte kysymät meilt mittä.Me kumpiki saati semmoset Hannipalli Lekteri-naamarit. Siin oli kyl mu orastava miähisyys koetuksel, ku Jenniki viäl sanosis mua piäne jouluporsaa näköseks. Kiltti Rasmus ilveili meil kahrel kovapäisel uhoojal. Koirat ja ihmise jaetti kahtee porukkaa. Toiset meni mettä ja toiset akilitii reenaamaa. Mää pääsi Lumppari, äiti ja Rasse kans akilitiin, onneks. Viimekshä mää pisti mettäreeneis iha ranttaliks. Ei se mittä, ranttaloisi mää tänäänki. Mun äiti Misty oli varsinaine mestari. Rasmuski hoiti homma kotti, ja Lumi tiätty kans. Mää sanosi heti ekas pujotteluraras, et ei tää peli vetele. Mää ryntäsi Lumi kimppuu. Sen tuaksu huumas munt. Mua oli turha houkutta millä nameil ja maasutuksil. Olisiva ne ihmiset, ku nii viisaita ova, ni houkuttanu mua Lumil. Mitä hittoo mun täyty mönkii jonku ahtaa putke sisäl ? Jenniki makas putke toises pääs melkkest kokonans ja houkutteli mua. Hah ! Maa oli vetine, kurane, jäine ja märkä. Ja yks tomppeli makka putkes. Onkse se uraputki ? Viksuna miähenä mää kiärsi putke ja juaksi halimaa Lumii. Loppuajaks Jenni sitos munt kiinni aitaa. Mää alkasi haukkumaa iha hulluna. Vähä mää ittekki häpesi ittiäni. Mää haukkusi enemmä ku kesä vepereeneis. Onneks ny oltii sukulaiste keske, ni Jenni ei iha tarvinnu vajota maa alle, mut melkke. Onneks lopuks me saatii kaik kirmata vapaana. Kyl mää juaksinki. Mää oli koirie Forest Kamp. Välil tassa lipes ja kaatumine oli lähel mutte mää kaatunu. Se oli hianoo, ku mää tei käännöksii ja jääsirpaleet ja vesi roiskusi. Olisis saanu valtava hiano mainokse ; " Hanki itselles Tsorrot. Pysyt pystyssä vauhdissa kuin vauhdissa ja alustalla kuin alustalla !" No sit tuli kotimatka Eine ja Marku tykö. Sit Ilona, joka o Lumi ja Misty ja Maggie ihmine huamasi, et mu vasemmast takatassust tuli verta, paaljo verta. Koko maailma oli täys mu verts. Jenni oli taas hermona. Mää oti auto takakontis lunkisti. Ku päästi Eine ja Marku tykö, mu tassa pestii ja putsattii. Tinka ja Tuiku ihmine, toine Jenni sitos sen. Toine Jenni oli tosi taitava. Sil oli iha ammattilaise otteet. Eikä tämä Jenni hermoillu yhtää. Ihmiset rupesiva syämä. Meiät koirat teljetti aira taakse. Arvakka ny mitä kirutust ! Me yritetti tuijotta niit ihmisii oikke kauniiste, et oltais päästy syämä herkui.Ei onnistunu. Mut yhtäkkiä Tinka ja Tuiku toine ihmine, Jari huusi :" Hei, Tsorro jalka o irronnu! " Määki kattosi hualestuneena taakseni, mut siäl se oli, iha kokonaisena, vase takajalka. Semmone peessi värine sidetuupi kyl pyäris lattial. Mut ei sitä sit enää teipattu mun kinttuuni. Se ku olisis vaatinu kolme ihmise enerkiat.