AIKA VELIKULTA !

Ensvaikutelma o tärkiä. Se oli mu miäles tänä, ku me mentii GR: n ja Tee Äs Koo nome-päivää Maskuu. Mää pääsi samas kyyris mu sisko Lumi ja yhre ihana Aada kans. Mää oli iha kiltiste koko matka, melkke. Sitku pysährytti, ni mää näi rinkis varmaa ainaski sata kultsii. Ne oli kaik tullu fanittama mua. Mää e malttanu orotta, et takapoksi luukku olisis avattu, vaa mää tunki takaistuime selkänoja yli ja ryntäsi pihal. Siin metakas Jenni kaatusis. Sil jäi vaa pelkkä remmi kätte, ku mää tei mu aantree. Se oli täyrelline ! Jenni ja Antti huusiva molemmat Tsorroo. Kaik tiäsivä heti, kuka mää ole. Ensvaikutelma voi tehrä vaa kerra. Munt oli laitettu alottelijoitte ryhmää. Siäl oli paljo ihanii flikoi. Kyl mää ny semmoset temput ossa ja mää pääti vähä piristä turha vakavaa touhuu. Ain ko mu piti viärä se pötkylä, dami Jennil, ni mää juaksi korvat lepattae Jenni ohi. Mää luuli, et se olisis lähteny mu perää, mut ei. Eikä lähteny kouluttajakaa, Tuuli. Mää yriti monta kertaa, mutte saanu vastakaikuu. Jennil olisis pitäny olla semmone poliisitte mittari, mil oteta ylinopeut ajavii kii. Olisis mittari piipannu, ku mää suhasi. Seuraavaks oli vuaros riistaa tutustumine. Jenni melkkest yäkkäs, ku se näki niit velttoi variksii ja yhre loki raaro. Se kiältäytysis heti alkuu koskemast semmosee otuksee. Onneks Jenni kaima Jennifer reenautti mua sit. Mut mää ajatteli, ettemmää tommosist roskalinnuist viitti innostuu. Mää yllätä Jenni kesäl mökil Vinetas ja tua sil merikotka. Mää pääse varmaste lehtee. Päivä paras hetki oli, ku mää sai Eine tekemää pullaa. Mää sai niit kottikki. Mää oli päivää tosi tyytyväine. Kai Jenniki oli. Kouluttaja sanosis, ettemmää ol tyhmä. Mää olevvaa semmone velikulta. Et kyl munst viäl hyvä tulee. Kyl mää se tiärä, ja Jenniki tiätää.