Sairaanhoitaja

Hust joo ! Pitäisiskös ny lainata sitä Miälensäpahottajaa ? Eieieieieeieeiiiii ! Mut kyl mää pahoti mummiäle, mutte nii. Toi pikkuvauva o sit vaikia tapaus. Ensteks, niiku mää jo kirjoti, mun täyty hoita sitä päivisi. Opettaa kui olla koiriks ja ennekaikkee tärkein missio : KUI TEHRÄ MYRSKYST TASSUNAUTTI ! Omaa tahtoo Myrskyl ojjo pikkase liikaa. Se roikkuu mu korvas ja pöksykarvois ja häntylis ja kulkusis. Siin o kuulkaa kouluttamist enemmä ku muns koskaa. Mut, mut...ne raketit. Sillo ollu aika usse rankat rakettikakkat. Viimisimmät se tehtaili torstain. Torstaiaamul ku Jenni heräsis ni koko huusholli oli täys rakettikakkaa. Sil olisis saanu kuuhu ja takas ainaski kymmene rakettii. Siivoukse jälkke Jenni jätti munt pyllyst pörisevä vauvva vahriks. Ou mai Kaad ja Tsiisus ! Semmää vaa sano, et sit se rakettiainetehras vast käynnistysis. Poonuksena tuli pari oksennustaki. Mää linnottautusi olohuanee soffal, ku lattia lainehti vesirakettikakkaa. Onneks Jenni älysis lähte aikasemmi poies töist pelastama munt. Mää olisi muute pyärtyny siihe HAJUU ! Siis oikiasti PYÄRTYNY. Mut mitä tapahtusis ? Jenni höösäsis vaa Myrsky kans. Kyl määki ruppe lattial kakkaamaa jos se tua niimpal suure huamio ja rakkaureosotukset. Määhä siin oli kärsiny. Mulloli ollu vauvast vastuu ja huali. Ja sit se polttoainee haju. Pahempi oli ku petroolis. Nii,et mää ymmärä oikke hyvii sairaahoitajii. Eihä niittenkä tyäolot nykyä mittä huippu ol. Lissä vaarita ja henkilökunta vähennettä ja tyät lisääntyvä. Hust niiku mullaki.

Varhaiskasvatusta

Terve kamut ! Vauvva kasvattamine, opettamine ja hoitamine o vaativa juttu. Emmä ol sitä koska oikke ymmärtänykkä. Jenni jättä mun vastuul tyäpäivä ajaks tommose kolmikuise taapero. Ite valitta piänest palkast, mu mitä tekke, ku voisis palkita munt pitkäst päivätyäst. Ei mittä. O kiukkune jos lattial o pissaa. Tänäpän oli kyl kakkaaki ja se oli pikkase levinny, ku mää opeti Myrskyl koirapainii. Mut silti. Ja sit me molemmat riahuta , ku Jenni tule töist kotti. Me riahuta niimpal, et vaiks Myrsky pisut oliski paperil, ni meijjä tervetulotoivotuste jälkke paperit ova silppuna ja pissat, no... Myrsky ommu kans hyväs opis. Siit tulee varppina kuumatka upseeristo jäsen. Myrsky o nopia oppima. Lenksul se vetää ko piän hinaaja. Sit se ossa juasta meijjä momelitte remelit umpisolmuu. Se syä kaike. Se syä semmosekki asiat mihi mää e ainuttakaa nuuskasuu tuhlaisis. Sitse ossa jo haukku. Se yrittä komenta Jenni. Mää ole kyl yrittäny sanno sil et turha vaiva, mut se vaa räkyttä. Jenni räkyttä kans. Myrsky uusin laji o pissapaperi viäree pissaamine. Sen tähre meil ei ol enää ainuttaka matto. Öisi me tunketa ittemme Jenni viäre nukkuma. Mää tiätty hyppä ku mettäkauris sänky, mut Myrskyl ovviäl töpöjalat ja voimaa liia vähä. Se tömähtä sänky reunaa. Sit se alka mekkaloima ja Jenni o pakko nosta se kans sänky. Jos Jenni lisäisis mu palkka elikkäs herkui, ni mää kyl opettaisi Myrsky varsinaiseks herraskoiraks. Mut emmää viitti. Eik Jenni tiärä, et varhaisee kasvatuksee sijotetut herkut maksava aja myätä ittens takas.