Käytöstapoja

Päiväkotikiusaamine, koulukiusaamine, tyäpaikkakiusaamine ja ny uusin o koirapuistokiusaamine. Munno pakko kirjotta, ku Jennil o nii paha miäli, et se iha itkee. Mää alota iha alust. Kerra talvel me mentii mu omaa koiruuspuistoo. Siäl oli kaks tessuu orottamas mua. Toine oli joku terrieri ja toine kaksvuatias lappis. Sit se niitte emäntä päätti, et lappis pelkää mua. Ne lähtivä pois ja mää jäi yksi. Seuraaval kerral ku ne samat koiruuret oliva mu puistos, ni se emäntä pyysi Jennilt, et me mentäis toisel pualel. Jenni näytti myrsky merkilt. Mutku mää oli niimpal innoissani puistoilust, me menti toisel pualel. Tätä jatku ja jatku. Jossai vaihees me ei käyty koiruuspuistos ollenkas. Ny olla vähä aikaa onnistuttu käymää simmottos, ettei vihamiälisii ihmisii ol ollu. Ollaa tavattu vaa kivoi kamuttajii ja niitte ihmisii. Kaik o menny hyvi. Mää ole reuhonu ja riahunu ja pelannu kuanopalloo ja tennispalloo kamuitte kans. Se tennispallo o muute semmone peli, et ihmisel o semmone linko jol se viskaa tennispallo ainaski tsiljoona metrii. Ku pallo o irronnu siit linkost, me koiruuret kilpaillaa kuka saa sen ensmäitteks kitusiis. No asiaan : tänää ehtool me oltii menos koiruuspuistoo. Isoitte pualel oli kaks piäntä tessuu ja yks semmon musta lassie. Ku ne näkivä munt, ni niitte pikkukoiritte emännät rupesiva touhuuma poislähtöö. Se toine akka kivahti Jennil, et munt pitäisis viärä kauemmaks. Mää pikkase luimisteli, ku mää pelkäsi, et koht räjähtää ; " Josset sää pysty pitämä tota rota kokost rakkias aisois, ei mun tartte Tsorroo liikuttaa ! " Mut Jenni oli hiljaa ja silitteli mua. Mää nojasi Jenni jalkaa ja määki oli iha hipihiljaa. Me EI liikuttu mihinkä. Sitku nää kaks sessee oliva lähtenee, ni Jenni meinas, et ny mennä sisäl. Ei onnistunu. Sitse musta lassieki lähti. Mää jäi yksi puistoo. Mua iisutti niimpal perkuleesti, et mää alkasi haukkuma. Hetke kuluttu se lassie jolkotteli ihmistes kans takaspäi. Mää oli revetä riamust. Mut se meni piänte pualel. Sit mää huamasi, et se lappis ja terrieri emäntäns kans oliva tulos kans puistoo. Neki luikahtiva toisel pualel. Se lappisämmä o puhunu munst pahaa ja levittäny kauhujuttui. Emmää muute ymmärrä. Jenni ymmärtä viäl vähemmä. Se meinaa kirjotta puisto porttii jonku viästi käyttäytymisest ja perättömie juttuje levittämisest, asiallise kuulemma. Nii et kylne ihmise ossaaava kiusaamise tairo iha misä yhteyres vaa. Me koirat ollaa toista maata.

Kielikoulua osa 2

Notta perkeles, ku alako toi kielilläpuhumine innostaa. Moon niin kova jätkä, että kyllä pohojalaastaki puhelen. Semmoosta oon ajatellu, että oonko häjy ? Palajo puhutaa semmoosta, että häjyt tulloo. Sillon tarakootetaa ilikimyksiä, kaiken tuhoojia. Moon saanu tiatohoni, että häjy on pikkupoika, nassikka, napataatta. No jotta o kumma, ku kahtalaasta asiaa yhyrellä sanalla tarakootetaa. Moon sen verra monipualine koira, että voin olla molempihia. Ja moon ollukki. Toivehena olis, että joku oikia pohojalaane kamu kirjoottaas oikiaa pohojalaasta, eikä tällaasta siansaksaa. Tuli ja leimaus ku oliski kivaa sellaane jutustelu. Moon kuullu, että pohojalaaset ovat kaikkista isänmmaallisinta porukkaa koko Suames. Kai sitte koiruurekki ovat. Se o hianoo. Itsenäine Suami ku täyttä 100 vuatta 2017, ni asiana olis juhulistaa sitä Tassunauttien tapaamisella lakeuksilla. Soon hyvä syy munki päästä kattelemaa, et mimmoosta o ton mu ihimise toine puali.

Kielitaito on rikkaus

Mun ihmine mokas kerra itensä iha yyberisti. Se oli jotai sata vuotta sitte kesäduunis jonku tsadilaise juottola terassil tarjoilees bissee. Kerra sit yks kundi tilas yhe tötterön. Jenni vastas sil sillee kohteliaana friiduna : " Voi anteeksi nyt, mutta meillä ei tarjoilla jäätelöä." Kelatakaa hei frendit, oliks noloo ? Oli ja on vieläki. No mää funtsisi, et tämän jätkän bollaa ei mitkää kielet sekota . Sillee nevö ja evö. Mää alota tsadi opinnot. Meikäl ku o noit kamui iha tsiljoona Tsadis ja varsinki mimmei. Siin ei sit ittees nolata, ei. Meikä rakastaa skutsii. Siel saa painaa liinat ja urku auki. Varsinki ,ku tulee kesis ja arska brennaa, ni mennää landel. Tai ei se meitsi paikka mikää lande oikeesti oo. Pargas o oikee kaupunki, semmone miniskidi stadi. Siel saa kamut bamlata svenskaa iha satasel jos vaa himast, eli omast nupist löytyy kamaa, siis kielitaitoo. Siel sit koiraa puhutaa tsillee, et håuhåu. Pargasil o sen takii ain niinku joulu. Funtsikaa, ku kaikki pargaslaiset dogit ulvoo håuhåuta, ni o paikalliset vaahtosammuttimet eli skidit ihmeissäs. Loppuu ilkityöt ja pahanteko .Pargas onki kytil unelmaduunipaikka, varsinainen paratiisimesta. Nyt meikä lopettaa tän bullshiti jauhamise ja lähtee goisaa. Oorevuaa sanoo ranskis.

Nestemäistä avaruusjätettä

Mullo ollu hiukka heikos toi lenksuil käymine. Jenni kärsii possu lail jostai kummast keuhkotaurist. Sen voimat eivä riitä ku vaa koiruuspuistoo taapertamisee. Siäl mää si ole käyny koht kahre viiko aja kolmesti päiväs. Melkke ainaski, sil oliha mu Ihmispappa tääl Turus viikko sitte. Enivei, sanos enkelsmanni, niinku mää juurilt ole. En ol muute punajuuri. Tänäpän päiväpuistoilus oli kivaa, ku siäl oli yks kaksvuatias lapikoira Elma. Kyl me juastii, Elma erel ja mää peräsimes. Sitku mää ja Elma ruvettii vaa makkaamaa maas ja läähättämä, me lähretti kotti. Jenni kattosis tosa joskus alkuehtoost uutissi telsust. Mää OLI vinkunu ja iha selvästi ilmassu ittiäni, et mul oli pissahätä. Emmää saanu taaskaa vastakaikuu. Mää pinisi joku sata tuntii, eikä mittä. Ei auttanu muu, ku alotta lorottamine nelitassu-asennos Jenni hianol karvamatol. Sit kuulusis kauhia Kolkata-Olga murahdus : " TSORROOOOO, mitä sää touhuat ?! " Mulloli röörit auki, enkä saanu stoppaamaa. Mää vaa siirtysi lattial ja anno tulla. Mut Jenni meni paniikkii. Lähretti ulos nopiammi ku koskaa. Mää pääsi vähä kävelemäänki, vaiks se oli Jenni tervehtymisest poies. Vinkus ku Staalini urut. Lopuks viätetti kiva tunti koiruuspuistos. Siäl oli Oliwer ja Simo ja Paavo ja Helmi. Helmi oli kaikkist kivoin. Helmi o seittemä vanha kultsu. Me reenatti tennispallo noutoo. Me mennää kesähommii Vimpledonii. Tää mu kluu täsä jutus o se, et mää ole viimisee asti kentelemanni. Mää e koskaa, e koskaa pissaile koiruuspuistoo. Kuka siäl sit enää viitteisis leikki ? Emmää ainakaa. Kakkata mää voi, koska Jenni erellee harrastaa sen pussittamist. Ja jos mää tänää ole kolmasti ollu koiruuspuistos , jost kaks kertaakamuje kans, o pissailut pakostaki jääny vähil. Meilt ku matkaa sinne puistoo o vajaa kolmesataa metrii. Ei ehri pissata, ei. Tätä touhuu onny kestäny liki sata viikkoo niinku mää alus kertosi. Pissaa kerääntyy ja paljo. Nii et ei täsä mittä hättä ol. Jenni kyllo viäl iha silmät pystys ja kuukkeloi koira diapeettest ja pissatulehrust. Liia vähä kävelykilometrei sanoo tri Koira.

AVARUUSROMUA OLOHUONEESSA

Mul meinasis tulla tänäpän lähtö kuuhu. Aamu-ulkoilul mul tuli aikamoine rakettikakka koiruuspuistos. Takapuali sauhusis ja löi liaskaa. Jenni keräs polttoainee kakkapussii ja heitti roskiksee. Sit mää pelasi Herta, kaksvuatiaa lappisflika kans kuanopalloo ainaski pualtoist tuntii. Siin peli tiimellykses roikkusis sualaliha suust, ku tuli niimpal kuuma. Koton mää meni heti levyks olohuanee soffal. Keuhkotautine Jenni otti päikkärit omas sänkyssäs. Mu vattas rupesis kiärtämä. Kauhiaa mölinää, pihinää ja vinkasui kuulusis mu masust. Pyllys alkas pakottama. Mää meni salamana Jenni sänky viäree ja sanosi sil, et ny ulos ja heti. Ei se reakoinu lainkkas. Sanos jottai, et ny nukutaa viäl vähä. Mää hinkusi ja vinkusi siin sänky viäres iha selväl suame kiälel, et mullo hirvee naskis ( Johrettu sanast naskahätä. Suom.huom. ) Semmottis mää ain aamusi vinku, ku mullo remelit kaulas ja mää tiärä, et piammää pääse pihal. Ei auttanu. Sit mää kiipesi sänkyy ja alkasi pökkimää Jenni. Mää tunki mu kuano se naama ette ja vinkusi. Mää tunki mu kuano se kainaloo ja vinkusi. Mää hyppäsi poies sänkyst ja taas takas. Vihronki se ymmärsi. Sit oliki jo kiirus. Hissi oli jumitukses. Jenni kiroili ku paatunu rosmo, ku se juaksi erestakas rappukäytäväs ja metsästi hissii. Munt se oli siks aika sitonu kaiteesee. Arvakka kuimpal mää oikke vinkusi ? Jenni sai, ku saiki hissi liikkeel ja mää pääsi ulos. Siin sitku mää taas valmisti rakettikakkaa, mää samal tuumasi, et olenkmää avaruussukkula. Kumpi mää oikke olisi, Kolumpia vai Tsälintsö ? Mää päätysi toho jälkimmäisee sen tähre, ku Tsälintsöri lähtö epäonnistusis ja koko sukkula räjähti. Se oli niinku mää ; räjähtävä lähtö, eikä päässy alkuu piremmäl. Sit me taaperretti piäni lenksu. Ku me tulti kotti, ni Jenni haisti palanee käryy. Vähä niinku raketi polttoainet olisis ollu jossai. Sit mää meinasi saara iha manuaalise lährö maatakiärtäväl raral. Tai niimmää luuli. Jenni löysi olohuanee matolt hirvee iso kasa avaruusromuu. Avaruusromu o miähitety/koiratetu avaruusalukse jättämää roskaa ja jätet. Mu avaruussukkula oli jättäny rakettikakkapaketi keskel karvamattoo. Mut emmää päässy kuuhu. Jenni ei suuttunu yhtää. Se taputti mua ja sanosis jottai, et voi luffekulta sua.

HM 4§ ja 5§ ja Sulo

Suame Haumuado neljäs pykälä kuuluu sanast sanaa hust seuraavasti : Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on syntynyt suomalaisista vanhemmista. Viires pykälä väittää pualestas seuraavaa : Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain edessä. Mun tiätääkseni mu iskä ja äippä ova suamalaisii. Mää ole suamalaine. Mut mullei ol noit oikeuksii. Mitä yhrevertasuut se semmone o, ettei pääs kattoma uutta serkkuas ? Ihmisii tulee ja menee ihmettelemä ja plätkyttämä hauvavauvaa. Mut meikämanne, nou vei. Mu uure koiraserku nimi o Sulo. Se o semmone lelukoira näköne koto dö tuliee, hianolt nimeltäs joku Iiglhaat. Kuvei mää ole nähny. Se o viäl iha nahkis eli nahkamasu. Tassapohjat ova viäl nappanahkaset. Kikuli o niimpal piäni, ettei oikke eres erota. Sulo tarttis hust ny tämmöst vanhemma ja viisaamma koira opetuksii. Sen pitäis heti saara ohjeet, et kui noit ihmisii tulee koulutta. Sulol o vaikiaa jo valmiiks, ku se tulee ain olema piäne kokkone. Ihmiset pystyvä vetämää sitä mihi suuntaa tahtos. Suloo viärää ku litra mittaa. Sulo tulee ottaa yliote ihmisist. Sen täytysis olla het alkuus ihmiste oikkuje mukkaa käyttäytyvä. Sit Sulo ihmiset uskaltaisiva varmaa aika pia pittä Suloo ilma remmii. Semmottis voisis ihmisil antaa väärällaise turvallisuure tuntee. Ja jonai kauniina päivänä-pakoon ! Mullo paljo hyvii neuvoi pitkä päivä varal. Sitku isot ihmiset ova töis ja lapset koulus, ni koirat hyppivä pöyril. Mu pravuuri piänenä oli se makuuhuanee tapettie repimine ja silppuamine. Siin kuluisis Sulollaki aika mukavaste. Kokoo nähre Sulol riittäisis tommone pual metrii kerta pual metrii tapettii poies. Määku repisi ainaski kaks neliöö ja iha yksi. Kenkät ova yks pentuaja ehroto mast. Sulo pystyy kokos pualest tekemä varsinaist myyrätyätä. Sulo pystyisis vaiks kakkaamaa kenkää. Haumuado seittemännes pykäläs puhuta kansalaiste vapaast liikkumisest Suames. Ei ol Shenkenii meikäläisel, ei. Mut nymmää käytä oikeut, joka mullo suatu. Mää mene sänkysse nukkuma Jenni viäre.

Periskooppi

Mää ole päättäny ruveta ennustajaks, ainaski vähäks aikaa.Tämä onny sit vähä semmone harjotus. Mää ole kuullu, et ihmiset joskus kysyvä toisiltas : " Mikä o sun periskooppimerkkis ? " . Jenni vastaa ain toho kysymyksee, et se o allikaattori. Mää olenny tehny pikkase emppiirist ja tiäteellist tutkimust. Mu lähreaineisto o ollu ihmiset ja niitte käyttäytymine, sekä kuukle. Kaik läntises maailmas tiätävä noi vesimiähet summuut. Semmukka mää ole oinas, koska mää ole syntyny huhtikuus. Esimerkiks yks keltane lehti kirjotti oinaal seuraavaa hölynpölyy: " Nautit uure vuare alkamisest." Mää lopeti lukemise toho väitteesee. Kuimmoni mun kamuist, jokka ova kans oinai, alottiva uure vuare kauhust kankeina ? Mää sano, et moni. Siis toi väite oli mitä suurint valet. Mää siirtysi kiinalaisee periskooppii. Kiinalaise periskoopi mukka luanne ja kohtalo määräyty syntymävuare mukka. Mää ole syntyny 2013 ja ole kärmes. En muute yhtää tykkää. Turre oli syntyny 1998 ja oli tiikeri. Se oli hianoo. Ei ihme, et Turrest tuli ihmekoira. Syntymävuare viimine numero määrittä elefanti, eiku elementi. Mullo kolmone ja mu elementti o vesi. Mää ole siis vesikärmes.Siin tuli ny periskoopitekijäl pikkune fiba. Mää olemmukamas huamaavaine, suariutuja ja delekoijja. Suariutuja mää kyl ole. Seuraava hevohumppa määräytyy syntymäkuukaure eluka mukka. No huhtikuu elukka o LOHIKÄRMES ! No se o jottai se. Sen mukka määräyty mu suhre lähiympäristöö ja läheisii. Ny tehrä yhteeveto. Mää ole oinasvesikäärmelohikäärme. Iha vaa vertailuvuaks ni Turre oli kaksonemaatiikerikäärme ja Jenni vaakatulihevonekukko. Mut koska mullo itsekäs luanne ja tää perustuu pelkästää kokemuksee, ni mää alota ennustukse ittestäni. Vuosi 2016 oinasvesikäärmelohikäärme : Tämä o onnevuas . Kaik toivee toteutuva. Kuu ja maa ja aurinko ja Pluto muarostava syntymäpäivänäs taivaal täyrellise neliö. Se tarkotta, et seuraava viiko kaikis lottoeurotsäkpottiviikinklotto-arvonnois sää pystyt laskema matemaattisel nerokkurellas voittorivi. Älä kuiteskaa käytä tätä lahjaas itsekkäästi.Muute luantees kärmespuali pääsee voitol ja sit loppuvuas sujuuki huanois merkeis. Sua hyljitä ja halveksitta.Mut muista, et sää pystyt välttämä karmee lopu antamal voittovinki su ihmiselles. Et kottipäi tulee kuiteski. Rakkauselämä o täyrellist. Kohtaat loistaval hajuaistillas monta elämäkumppanii. Mut älä men halpaa. Varsinki metallirottasika-periskooppiset ova sul vaarallissi. Oikia onne löyrät puuhevonekoira-periskooppisest. Ruakamaailmas o ihmeelline. Löyrät hirveesti herkullisii jätöksii, jokka onnistut nialasemaa enneku su ihmises ehtii tempasta sen poies sun kitusist. Lisäks sää ehrit möyrii siin kakkas. Tää periskoopi tekemine o aika kivaa. Niikus huamaatte, mopo lähtee tassuist. Mää lopeta tält erää tähä.