Väärää ravintoa

Tapanipäivä ehtoosee mennes o kerenny koiruuret ja ihmisekki ahtama sissäs jos jonkilaist herkkuu. Mää ole syäny maksalootaa, graavii lohta, kalkkunaa, saunapalvii ja sinihomejuustoo. Ain välil mu nappuloitte pääl o Jenni lorauttanu kefiluspiimää. Ja massu toimii.Eikä ol eres ähky viäl. Ihmekoira jo eresmennyt Turre Elukka o täsä joulusyännis tehny pohjat. Mun o pakko kertoo se, et te ymmärrätte, ettemmää ol tämä huusholli ainoa pölhökki. Oli jouluaatto vuanna 1998 ja Turre oli pualvuatias. Turre ja Jenni oliva aatton kyläs Paattisil isos maalaistalos. Sitä mää ihmettele, et Jenni luatti vauvaa ja päästi sen vapaana ulos. Oli Turrel kyl joku alkeelline vilkkuva punane syrän kaulas, mut silti. Oli kulunu jonku aikaa, ku jenni meni ovel huhuilemaa Turree. Ei se tullu. Jenni huusi keuhkot pinkeenä iha paniikis, mut Turre ei tullu. Seuraavaks ohjelmas oli koiranpennu etsintää pimiäs mettäs. Oli ettitty jonku aikaa ilma tulost. Jenni ei ollu enää ainoa, joka oli paniikis. Sit ettijät pitivä talo pihal stratekiapalaveri. Jenni huamas mettäreunas vilkkuva punase valo. Jenni hiippaili niinku tonttu Turren tykö.Turtsi oli löytäny kinkkuliäme ja nualeskellu sen kitusiis. Yhtäaikaa tuli helpotus ja uus paniikki. Turre selvis siit sualaliämest henkis. Pitkä elämä se eliki, liki viistoist vuatta. Pitäisköhä mun jostai ettii taikaliäntä ?

Mammanvaihtajat hy

Härdemongöögel mää vaa sanon. Ylen uutisis oli juttuu kodivaihtajakoirist. Ne ressukat joutuva vaihtamaa kotii, ku ihmiset ova iha pallohukkasii sillo, ku koiruudel tulee murkkuikä. Mää käännä propleema toistappäi. Meijjä yhristys Mammanvaihtajat hy ( haukkuva yhristys )etsii uusii kotei mammoil, joist o tullu iha mahrottomii. Esmeks mu hyvä kamu Nero joutuu toistuvasti kärsimää mitä hulluimpii juttui. Tänäpän viimeks Nero mamma oli syyttäny Neroo kerjäämisest. Hei Mamma ! Meijjä ei tartte kerjätä yhtikäs mittä, ettäs tiärät. Nero oli kuulemma KATTONU kerjäte. Mää sanosi Nerol, et pist se Mamma optikol. Ja Unskinautti sit ; viäläki saa kuulla viimevuatisest jouluvaloje syämisest. Ei taira Unskinauti Mama tajuta, et ei meijjä pelkkä äly kirkkaus riitä valasemaa pimei teitä. Sitäpaitti U-nautti asuu kehä kolmose ulkopualel, niinku määki. Ain o pimiää, kesälläki. Martha kohtaloks o koitunu Mammarazzi. Se o ain lykkäämäs sitä opjektiivii Martha naamasse kii. Vähemmästäki palaa käämit. Maailma avuliain kamu, Pottupoika Leo o kans pelis Mammas kans.Kesäl, ku Mamma oli laittanu perunat mulla alle, Leo hermostusis. Kyl määki olisi. Miättikä ny Leo hätää, ku Mamma jemmaa ruakaa maaha. Se o meijjä koirie ETUOIKEUS. Leo oli salamana kaivanu potut ylös. Mitä siit sit seuras ? Huutii tiätty . Näit juttui o meit jokaist tassunauttii kohre ainaski tsiljoona tuhat. Tämmösilt epäkohrilt suajelemiseks mää olenny perustanu tämä Mammanvaihtajat ry:n. Heti ku Mamma käytös alkaa vaikutta epäilyttävält, ni eiku uhkaamaa Mammanvaihtajil. Ny tää yhristys o ku nenä pääs, koska o joulu tulos. Sillo mammoje pölhöys o huipussas. Miättikä ny ; Jenni leiposis piparei ja joulutortui. Piparit joutus roskiksee ja tortut semmosee vaaaaltavaa laatikkoo, joka tönöttä keittiös. Tosiasia o , ettei me tosissas haluta meijjä mammoist luapu, mut sitä ei kerrota. Se o joulusalaisuus.