torstai 10. maaliskuuta 2016

Nestemäistä avaruusjätettä

Mullo ollu hiukka heikos toi lenksuil käymine. Jenni kärsii possu lail jostai kummast keuhkotaurist. Sen voimat eivä riitä ku vaa koiruuspuistoo taapertamisee. Siäl mää si ole käyny koht kahre viiko aja kolmesti päiväs. Melkke ainaski, sil oliha mu Ihmispappa tääl Turus viikko sitte. Enivei, sanos enkelsmanni, niinku mää juurilt ole. En ol muute punajuuri. Tänäpän päiväpuistoilus oli kivaa, ku siäl oli yks kaksvuatias lapikoira Elma. Kyl me juastii, Elma erel ja mää peräsimes. Sitku mää ja Elma ruvettii vaa makkaamaa maas ja läähättämä, me lähretti kotti. Jenni kattosis tosa joskus alkuehtoost uutissi telsust. Mää OLI vinkunu ja iha selvästi ilmassu ittiäni, et mul oli pissahätä. Emmää saanu taaskaa vastakaikuu. Mää pinisi joku sata tuntii, eikä mittä. Ei auttanu muu, ku alotta lorottamine nelitassu-asennos Jenni hianol karvamatol. Sit kuulusis kauhia Kolkata-Olga murahdus : " TSORROOOOO, mitä sää touhuat ?! " Mulloli röörit auki, enkä saanu stoppaamaa. Mää vaa siirtysi lattial ja anno tulla. Mut Jenni meni paniikkii. Lähretti ulos nopiammi ku koskaa. Mää pääsi vähä kävelemäänki, vaiks se oli Jenni tervehtymisest poies. Vinkus ku Staalini urut. Lopuks viätetti kiva tunti koiruuspuistos. Siäl oli Oliwer ja Simo ja Paavo ja Helmi. Helmi oli kaikkist kivoin. Helmi o seittemä vanha kultsu. Me reenatti tennispallo noutoo. Me mennää kesähommii Vimpledonii. Tää mu kluu täsä jutus o se, et mää ole viimisee asti kentelemanni. Mää e koskaa, e koskaa pissaile koiruuspuistoo. Kuka siäl sit enää viitteisis leikki ? Emmää ainakaa. Kakkata mää voi, koska Jenni erellee harrastaa sen pussittamist. Ja jos mää tänää ole kolmasti ollu koiruuspuistos , jost kaks kertaakamuje kans, o pissailut pakostaki jääny vähil. Meilt ku matkaa sinne puistoo o vajaa kolmesataa metrii. Ei ehri pissata, ei. Tätä touhuu onny kestäny liki sata viikkoo niinku mää alus kertosi. Pissaa kerääntyy ja paljo. Nii et ei täsä mittä hättä ol. Jenni kyllo viäl iha silmät pystys ja kuukkeloi koira diapeettest ja pissatulehrust. Liia vähä kävelykilometrei sanoo tri Koira.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

AVARUUSROMUA OLOHUONEESSA

Mul meinasis tulla tänäpän lähtö kuuhu. Aamu-ulkoilul mul tuli aikamoine rakettikakka koiruuspuistos. Takapuali sauhusis ja löi liaskaa. Jenni keräs polttoainee kakkapussii ja heitti roskiksee. Sit mää pelasi Herta, kaksvuatiaa lappisflika kans kuanopalloo ainaski pualtoist tuntii. Siin peli tiimellykses roikkusis sualaliha suust, ku tuli niimpal kuuma. Koton mää meni heti levyks olohuanee soffal. Keuhkotautine Jenni otti päikkärit omas sänkyssäs. Mu vattas rupesis kiärtämä. Kauhiaa mölinää, pihinää ja vinkasui kuulusis mu masust. Pyllys alkas pakottama. Mää meni salamana Jenni sänky viäree ja sanosi sil, et ny ulos ja heti. Ei se reakoinu lainkkas. Sanos jottai, et ny nukutaa viäl vähä. Mää hinkusi ja vinkusi siin sänky viäres iha selväl suame kiälel, et mullo hirvee naskis ( Johrettu sanast naskahätä. Suom.huom. ) Semmottis mää ain aamusi vinku, ku mullo remelit kaulas ja mää tiärä, et piammää pääse pihal. Ei auttanu. Sit mää kiipesi sänkyy ja alkasi pökkimää Jenni. Mää tunki mu kuano se naama ette ja vinkusi. Mää tunki mu kuano se kainaloo ja vinkusi. Mää hyppäsi poies sänkyst ja taas takas. Vihronki se ymmärsi. Sit oliki jo kiirus. Hissi oli jumitukses. Jenni kiroili ku paatunu rosmo, ku se juaksi erestakas rappukäytäväs ja metsästi hissii. Munt se oli siks aika sitonu kaiteesee. Arvakka kuimpal mää oikke vinkusi ? Jenni sai, ku saiki hissi liikkeel ja mää pääsi ulos. Siin sitku mää taas valmisti rakettikakkaa, mää samal tuumasi, et olenkmää avaruussukkula. Kumpi mää oikke olisi, Kolumpia vai Tsälintsö ? Mää päätysi toho jälkimmäisee sen tähre, ku Tsälintsöri lähtö epäonnistusis ja koko sukkula räjähti. Se oli niinku mää ; räjähtävä lähtö, eikä päässy alkuu piremmäl. Sit me taaperretti piäni lenksu. Ku me tulti kotti, ni Jenni haisti palanee käryy. Vähä niinku raketi polttoainet olisis ollu jossai. Sit mää meinasi saara iha manuaalise lährö maatakiärtäväl raral. Tai niimmää luuli. Jenni löysi olohuanee matolt hirvee iso kasa avaruusromuu. Avaruusromu o miähitety/koiratetu avaruusalukse jättämää roskaa ja jätet. Mu avaruussukkula oli jättäny rakettikakkapaketi keskel karvamattoo. Mut emmää päässy kuuhu. Jenni ei suuttunu yhtää. Se taputti mua ja sanosis jottai, et voi luffekulta sua.